Revontuliristeily: näe revontulet mereltä (2026)

Nikolai Iakubovskii • • 9 min lukuaika

Mitä kannattaa tietää revontuliristeilystä: Hurtigrutenin reitit, Islannin ja Huippuvuorten retkikunnat, valokuvaaminen merellä ja AuroraMe useissa satamissa.

Revontuliristeily yhdistää kaksi matkailun hienointa kokemusta: vapauden matkustaa laivalla joidenkin maailman vaikuttavimpien arktisten maisemien halki sekä mahdollisuuden nähdä revontulet tavalla, johon useimmat revontulien metsästäjät eivät pääse. Ympärillä ei ole lainkaan valosaastetta, ja alus voi suunnata kohti selkeää taivasta. Tässä oppaassa käsitellään tärkeimpiä revontuliristeilyreittejä Norjan rannikkoreitistä Islannin kiertomatkoihin ja Huippuvuorten retkikuntiin, valokuvaamista merellä sekä AuroraMen käyttöä useissa käyntisatamissa.

Miksi lähteä revontuliristeilylle

Revontuliristeilyn tärkein vetovoimatekijä on liikkuvuus. Tromssassa hotellissa majoittuva revontulien metsästäjä on sen varassa, millainen sää sinä yönä sattuu olemaan. Laiva voi suunnata kohti selkeän taivaan aluetta, navigoida satamien välillä parempien olosuhteiden löytämiseksi ja pysytellä avomerellä, missä maalta peräisin olevaa valosaastetta ei ole missään suunnassa.

Merellä taivas on todella pimeä joka puolella. Horisontissa ei näy kaupunkien hohdetta, läheisen tien ajovaloja tai hotellin aulan valoja, jotka haalistaa pohjoisen taivaan. Kun revontulet näkyvät merellä selkeänä yönä, ne täyttävät koko näkyvän taivaan, ja avoveteen heijastuvat revontuliverhot tarjoavat näkymiä, joihin mikään sisämaan kohde ei yllä.

Risteilyllä voit myös kokea useiden revontulille otollisten leveysasteiden yhteisvaikutuksen usean päivän aikana. Esimerkiksi Norjan rannikkoreitillä Bergenistä Kirkkoniemeen pysytään yli 65° magneettisen leveysasteen tuntumassa suurimman osan viikosta, ja jokainen satama tarjoaa erilaisen taustan: vuonoja, saaria, kalastajakyliä ja avotunturia.

Rehellisesti myös kompromisseista

Risteily ei ole todennäköisin tapa nähdä revontulia, jos ne ovat ainoa tavoitteesi. Majoittuminen Abiskossa (jonka mikroilmastoon kuuluu Sininen aukko) tai Yellowknifessä (suoraan revontuliovaalin alla) antaa enemmän mahdollisuuksia päättää ajoituksesta ja sijainnista sekä odottaa tuntikausia Kp-indeksin nousua. Laivalla et voi pysäyttää alusta juuri sillä hetkellä, kun Kp-indeksi nousee, ja pysytellä paikallasi 90 minuuttia näytelmän huipentumista odottaen.

Valokuvaaminen liikkuvalta laivalta on myös teknisesti vaativampaa kuin jalustalta jäätyneellä maalla. Laivan omasta valaistuksesta, kansivaloista, laivan ikkunoista ja komentosillan mittareista tulevaa valoa on hallittava, tai se pilaa pitkät valotukset. Haasteet ovat ratkaistavissa eivätkä ne ole este matkalle, mutta niistä kannattaa tietää ennen varaamista.

Parhaat revontuliristeilyreitit

1. Norjan rannikkoreitti: Bergen–Kirkkoniemi (Hurtigruten / Havila)

Kesto: 12 yötä (meno-paluu) tai 6 yötä (yhdensuuntainen pohjoiseen)  |  Parhaat kuukaudet: lokakuu – helmikuu

Tämä on maailman tunnetuin revontuliristeily ja se, jota useimmat matkailijat harkitsevat ensimmäisenä. Hurtigruten on liikennöinyt Bergenin ja Kirkkoniemen välistä rannikkoreittiä vuodesta 1893 lähtien. Alun perin kyseessä oli posti- ja huoltoaluspalvelu Norjan syrjäisille rannikkoyhteisöille. Nykyään reittiä liikennöivät moderneilla aluksilla sekä Hurtigruten että Havila, ja matkalla poiketaan yli 30 satamassa Bergenistä pohjoiseen, myös joissakin maailman parhaista revontulikohteista.

Pohjoiseen suuntautuva matka ylittää napapiirin suunnilleen kolmantena päivänä, ja alus pysyttelee vähintään 65° magneettisella leveysasteella viimeiset viidestä kuuteen päivää. Tärkeimpiä käyntisatamia ovat:

  • Tromssa — maailman helpoimmin saavutettava revontulikaupunki, jossa alus on yleensä satamassa 4-6 tuntia iltapäivällä ja illalla
  • Altassa — alkuperäinen revontulitutkimuksen keskus; lähellä sijaitsevat Revontulikatedraali ja pimeä Finnmarkin ylänkö
  • Narvik — portti Ofotenvuonolle ja lyhyt junayhteys Ruotsin Abiskoon
  • Hammerfest — yksi maailman pohjoisimmista kaupungeista, magneettinen leveysaste 70°N
  • Kirkkoniemi — Norjan ja Venäjän rajakaupunki 69°N:ssä, yhtä pohjoisessa kuin Alaskan North Slope

Hurtigrutenin ja Havilon aluksilla on revontulien tarkkailuun suunniteltuja avoimia kansialueita sekä suurilla ikkunoilla varustettuja näköalasalonkeja. Laivoilla on revontulihälytyspalvelu, joka herättää matkustajat revontulien havaitsemisen yhteydessä. Seuraa silti itse AuroraMea: alusten hälytysjärjestelmien herkkyys vaihtelee, ja ne voivat jättää himmeämmät näytökset havaitsematta.

2. Islannin kiertomatka

Kesto: 10-14 yötä  |  Parhaat kuukaudet: lokakuu – helmikuu

Islannin kiertomatkaristeilyillä yhdistyvät saaren vulkaaniset maisemat (mustat laavarannikot, geotermiset höyryaukot, jäätikön reunat ja vesiputoukset) ja revontulet merellä. Magneettisella leveysasteella 64-65°N sijaitseva Islanti on lähellä säännöllisen revontulivyöhykkeen eteläreunaa, joten Kp 2-3 -tapahtumien aikana revontulia näkyy saaren rannikoilta ja ympäröivältä merialueelta.

Islannin-risteilyn etuna Reykjavíkiin lentämiseen verrattuna ovat vaihtelevat rannikkonäkymät ja useat pimeän taivaan ankkuripaikat. Parhaiden revontulimahdollisuuksien saamiseksi alus pysyttelee pohjois- ja itärannikon edustalla, kaukana Reykjavíkin valosaasteesta. Satamiin kuuluvat tavallisesti Ísafjörður (Länsivuonot), Akureyri (Pohjois-Islanti), Seyðisfjörður (Itä-Islanti) ja Vestmannaeyjar (Länsisaaret). Jokainen niistä tarjoaa aivan erilaisen maisemataustan.

3. Nordkapp-risteilyt

Kesto: 7-14 yötä  |  Parhaat kuukaudet: marraskuu – helmikuu

Nordkapp-risteilyt keskittyvät Euroopan pohjoisimpaan kärkeen, joka sijaitsee maantieteellisellä leveysasteella 71°N, selvästi revontuliovaalin sisäpuolella. Risteilyt lähtevät tavallisesti Kööpenhaminasta, Hampurista tai Amsterdamista ja suuntaavat pohjoiseen Norjan rannikkoa pitkin. Ne viettävät useita päiviä napapiirin pohjoispuolella ennen paluuta. Nordkappin dramaattiset jyrkännemaisemat ja Finnmarkin ylänkö tarjoavat vaikuttavaa nähtävää päivisin, ja yli 70°:n magneettisella leveysasteella revontulia voi nähdä aktiivisina öinä jo Kp 0-1 -tasolla.

4. Huippuvuorten retkikuntaristeilyt

Kesto: 10-15 yötä  |  Parhaat kuukaudet: marraskuu – tammikuu (kaamos)

Huippuvuoret sijaitsevat maantieteellisellä leveysasteella 74-81°N ja magneettisella leveysasteella 75°+, niin syvällä revontuliovaalissa, että revontulia näkyy jo Kp-arvolla 1. Saaristossa vallitsee kaamos suunnilleen marraskuusta 10 helmikuuhun 10, joten revontulia voi nähdä koko laivamatkan ajan ympäri vuorokauden 24 tunnin ajan. Retkikuntatyyppiset alukset (Hurtigruten Expeditions, Oceanwide Expeditions, Ponant) järjestävät pienalusristeilyjä 80-200 matkustajalle. Rantaretkillä käytetään Zodiac-maihinnousuveneitä, joilla pääsee syrjäisille jäätikönreunoille ja villieläinten elinalueille.

Huippuvuorten risteilyt ovat tämän listan kallein ja vaativin vaihtoehto, mutta niillä on kaikista risteilyreiteistä paras mahdollisuus nähdä taivaankannen yllä loimuavia revontulia. Revontulet ahtojään yllä, jääkarhujen elinalue ja lähes täydellinen pimeys luovat kokemuksen, jollaista ei ole missään muualla maapallolla. Pukeudu kannella -15°C – -25°C:n pakkaseen.

Parhaat kuukaudet revontuliristeilylle

Revontuliristeilykausi osuu pohjoisen pallonpuoliskon pimeään vuodenaikaan. Aluksen on oltava arktisilla leveysasteilla tähtitieteellisen pimeyden aikaan, mikä asettaa kalenterille selkeät rajat.

  • Lokakuu: Syyskuun lopussa huipentuva päiväntasausvaikutus jatkuu lokakuulle ja lisää tilastollisesti geomagneettisten myrskyjen esiintymistiheyttä. Kannella lämpötila on edelleen siedettävä (0°C – -5°C Pohjois-Norjassa). Revontulien aktiivisuus ja ulkoilun mukavuus ovat hyvässä tasapainossa.
  • Marraskuu – joulukuu: Revontulikauden huippu kaikilla reiteillä. Kaamos alkaa 67°N:n pohjoispuolella, jolloin pimeyttä on eniten. Avoimilla kansilla on selvästi kylmempää (-5°C – -15°C Pohjois-Norjassa). Meri voi olla syksykuukausia levottomampi.
  • Tammikuu: Kylmin kuukausi ja pisimmät kaamosajat. Eniten revontulia käytettävissä olevia pimeitä tunteja kohden. Huippuvuorten reiteillä on varauduttava koviin pakkasiin kannella. Norjan rannikkoreitti on edelleen kuljettavissa.
  • Helmikuu: Suosituin kuukausi. Lämpötila kohoaa hieman tammikuuhun verrattuna. Päivät pitenevät niin, että vuonomaisemista voi nauttia päivänvalossa, mutta illat ovat edelleen pitkiä ja pimeitä. Päiväntasausvaikutus alkaa voimistua uudelleen helmikuun lopulta. Helmikuun matkat varataan ensimmäisinä, joten tee varaus hyvissä ajoin.
  • Maaliskuu: Välikausi. Yöt ovat edelleen riittävän pitkiä revontulien katseluun yli 65°N:n leveysasteilla, ja pakkanen on lauhtunut. Maaliskuun loppua kohti hämärä alkaa kuitenkin lyhentää otollisia katseluaikoja alemmilla leveysasteilla.

Revontulet merellä: hyvät ja huonot puolet

Risteilyltä katsottavien revontulien edut

  • Ei lainkaan valosaastetta merellä: Avomerellä ei ole asutusta satojen kilometrien säteellä, joten taivas on aidosti pimeä joka suunnassa. Tämä ei aina onnistu edes syrjäisissä maalla sijaitsevissa kohteissa.
  • Mahdollisuus vaihtaa sijaintia: Laiva voi suunnata kohti ennustettua selkeää taivasta satamien välillä. 12 yön Norjan rannikkoristeilyllä on suunnilleen 11 yötä revontulien katselumahdollisuuksia otollisilla leveysasteilla, ja reittiin kuuluu luontevasti mahdollisuus vaihtaa sijaintia.
  • Tehokkaasti useisiin kohteisiin: Kaupunkien välillä lentämisen sijaan risteilyllä pääsee Tromssaan, Altaan, Narvikiin ja Lofoottien rannikolle yhdellä lipulla.
  • Heijastukset vedessä: Revontulet avoveden, vuonon, Jäämeren tai Islannin rannikon yllä tarjoavat heijastuksia, joita sisämaassa matkustavat eivät näe.
  • Ei ajamista kovassa pakkasessa: Sinun ei tarvitse vuokrata autoa ja ajaa jäisillä arktisilla teillä keskellä yötä -25°C:n pakkasessa. Revontulet tulevat luoksesi laivan kannelle.

Risteilyltä katsottavien revontulien haitat

  • Alusta ei voi pysäyttää ja jäädä odottamaan: Kun Kp-indeksi nousee kello 2 yöllä, maalla oleva havainnoija voi viettää 3 tuntia ulkona. Laiva jatkaa kohti seuraavaa satamaa eikä voi pysähtyä odottamaan optimaalisia olosuhteita.
  • Valokuvaamisen haasteet: Laivan liike, moottorin tärinä ja kansivalaistus vaikeuttavat pitkän valotusajan revontulikuvausta. Se on mahdollista, mutta vaatii tekniikan mukauttamista (katso alla oleva valokuvausosio).
  • Laivan valojen aiheuttama häiriö: Risteilyalus tuottaa pimeälläkin huomattavasti valoa ikkunoista, navigointivaloista ja kansialueilta. Aidosti pimeän paikan löytäminen kannella vaatii harkintaa.
  • Säällä on edelleen merkitystä: Pilvisessä vuonossa olevaan laivaan vaikuttaa sama ongelma kuin pilvisessä kaupungissa hotellissa majoittuvaan matkailijaan. Pilvisyys on revontulien katselussa suurin epävarmuustekijä niin merellä kuin maallakin.

Vinkkejä revontulien valokuvaamiseen risteilyaluksella

Revontulien valokuvaaminen liikkuvalta alukselta on teknisesti aivan eri asia kuin kuvaaminen maalta. Parhaat tulokset tuottavia menetelmiä, joita käytetään jalustalta jäätyneellä maalla, on muokattava huomattavasti, kun alusta liikkuu.

Käytä lyhyttä valotusaikaa ja suurta ISO-arvoa

Maalla revontulikuvaajat käyttävät tavallisesti 10-25 sekunnin valotusaikoja ja ISO 1600-3200 -arvoja yksityiskohtien tallentamiseen. Laivalla yli 2-4 sekunnin valotusaika tuottaa tähtiviiruja ja aluksen liikkeestä johtuvaa epäterävyyttä. Kompensoi tätä nostamalla ISO-arvoon 3200-6400 ja hyväksymällä hieman enemmän kohinaa, jotta revontulien rakenteet pysyvät terävinä. Nykyaikaiset peilittömät kamerat käsittelevät suuria ISO-arvoja riittävän hyvin, joten tämä kompromissi toimii mainiosti.

Tue kamera laivan runkoa vasten

Älä kuvaa käsivaralta. Tärinää on liikaa jo 1 sekunnin valotusajalla. Tue kamera sen sijaan laivan kaidetta, runkoa tai muuta tukevaa rakennetta vasten. Pieni hiekkapussi tai joustava jalusta (Gorillapod) kiilattuna kaidetta vasten vakauttaa kameran riittävästi 1-4 sekunnin valotuksiin tyynemmällä merellä. Vältä kuvaamista kurssinmuutosten aikana, jolloin alus keinuu.

Etsi kannen pimein paikka

Tutustu laivaan päivänvalossa. Keulaosa ja peräkansi ovat yleensä keskirungon näköalatasannetta pimeämpiä, sillä keskirungon alueelle kajastaa usein eniten valoa salonkialueelta. Hurtigrutenin aluksilla ylimmän kannen keulan katselualue on suunniteltu juuri tähän tarkoitukseen. Seiso niin, että laivan valaistu sisätila jää taaksesi ja selkäsi on kaikkia valonlähteitä kohti.

Vältä lasi-ikkunoita

Kuvaaminen näköalasalongin ikkunoiden läpi aiheuttaa heijastuksia, lasin vääristämiä kuvia ja keinovalon aiheuttamaa häiriötä, jota ei voi korjata jälkikäsittelyssä. Kuvaa aina avoimelta kannelta lämpötilasta riippumatta. Pukeudu asianmukaisesti: lämmitetyt kansivaatteet tai -20°C:een luokitellut retkikuntavarusteet maksavat itsensä takaisin kannella vietetyn viikon aikana.

Käytä laajakulmaobjektiivia

Laajakulmaobjektiivilla (14-24mm täyden kennon kamerassa, 10-16mm kroppikennolla) tallentuu koko taivaan kaari ja myös vedenpinnan heijastus. 14mm:n f/2.8-objektiivi tai valovoimaisempi kiinteäpolttovälinen objektiivi sopii erinomaisesti. Vältä f/2.8:aa hitaampia zoom-objektiiveja: merellä lyhyet valotusajat vaativat mahdollisimman suuren aukon.

Tärkeimmät revontulien käyntisatamat

Norjan rannikkoristeilyllä pääset useisiin maailman parhaisiin revontulikohteisiin satamapysähdysten aikana. Useimmissa satamissa on 4-8 tuntia maissa, joten ehdit pimeään kohteeseen, opastetulle retkelle tai vain kävellä pois satamasta ja katsoa taivaalle.

Tromssa: maailman revontulipääkaupunki

Tromssa sijaitsee napapiirin pohjoispuolella ja on Norjan suurin kaupunki sekä revontulimatkailun epävirallinen pääkaupunki. Sen magneettisella leveysasteella 66.8°N revontulia näkyy jo Kp 1 -tasolla. Vuonoverkoston keskellä sijaitsevasta kaupungista opastetut revontuliretket voivat ajaa E8-tietä itään 30 minuutissa löytääkseen selkeän taivaan myös osittain pilvisinä öinä. Norjan rannikkoristeilyjen Tromssan-pysähdys kestää yleensä 4-6 tuntia, mikä riittää opastettuun revontuliretkeen, jos varaat sen etukäteen. Tarkista AuroraMesta Tromssan pilvisyys ennen retken varaamista.

Alta: revontulitutkimuksen kaupunki

Alta sijaitsee Altavuonon pohjukassa magneettisella leveysasteella 67.1°N. Hieman sisämaassa sijaitsevan Altan keskimääräinen sää on aavistuksen kuivempi ja selkeämpi kuin Tromssassa. Altan keskustassa sijaitseva Revontulikatedraali on arkkitehtonisesti suunniteltu muistuttamaan kiertyvää revontuliverhoa, ja siellä kannattaa käydä satamapysähdyksen aikana. Altasta itään sijaitseva Finnmarkin ylänkö on Euroopan syrjäisimpiä pimeän taivaan alueita. Sinne pääsee opastetuille moottorikelkkaretkille pidempien satamapysähdysten aikana.

Lofootit

Lofootit ovat Norjan kuvauksellisimpia matkakohteita ja upea tausta revontulille. Dramaattiset Lofoottien huiput, joista osa kohoaa lähes pystysuoraan merestä, perinteiset punaiset rorbu-kalastajamökit ja tyynet, peilimäiset vuonot muodostavat etualan maiseman, jollaista ei ole muualla revontulivyöhykkeellä. Lofooteilla revontulia näkyy magneettisilla leveysasteilla 65-66°N jo Kp 1-2 -tasolla. Pienemmät retkikunta-alukset voivat ankkuroitua suoraan Reinen tai Nusfjordin satamaan yöksi.

Narvik: portti Ruotsin Lappiin

Narvik sijaitsee Ofotenin rautatien päätepisteessä. Rautatie yhdistää Norjan Ruotsin Kiirunaan ja Abiskoon. Norjan rannikkoristeilyn Narvikin-satamapysähdys tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden: nouse Ofotenin junaan (1 tunti Abiskoon), koe Aurora Sky Station Sinisen aukon mikroilmaston yllä ja palaa laivalle ennen sen lähtöä. Tämä yhdistelmä – risteilyalus tukikohtana ja päiväretki Abiskoon – on yksi tehokkaimmista tavoista kokea sekä Pohjois-Skandinavian meri- että maarevontulikohteet samalla matkalla.

AuroraMen käyttö revontuliristeilyllä

AuroraMe on suunniteltu erityisesti useissa kohteissa tapahtuvaan revontulien tarkkailuun, joten se on ihanteellinen kumppani revontuliristeilylle. Näin saat siitä eniten irti ennen matkaa ja sen aikana.

Ennen matkaa: tallenna kaikkien satamien sijainnit

Avaa AuroraMe ennen laivaan nousua ja tallenna kaikki suunnitellut käyntisatamat sijainteina. Tallennettavien sijaintien määrää ei ole rajoitettu, joten 12 yön Norjan rannikkoristeily mahtuu helposti sovellukseen. Saat push-ilmoituksia revontulille otollisista olosuhteista kaikissa tallentamissasi kohteissa, vaikka olisit eri satamassa tai merellä.

Tarkista seuraavien satamien 72 tunnin ennuste

AuroraMen 72 tunnin ennuste päivittyy 15 minuutin välein ja käyttää ajankohtaisia NOAA:n aurinkotuulitietoja. Kun lähestyt kutakin satamaa, tarkista ennusteesta, ovatko revontuliolosuhteet suotuisat maissa viettämäsi ajan aikana. Jos pilvisyyskerros näyttää seuraavalle pysähdykselle paksua pilvipeitettä, harkitse opastettua retkeä, jolla etsitään selkeää taivasta sisämaasta, tai aseta etusijalle revontulien tarkkailu avoimelta kannelta edellisenä yönä kansainvälisillä vesillä.

Merellä: käytä nykyistä GPS-sijaintiasi

AuroraMe hyväksyy minkä tahansa GPS-pisteen, myös sijainnit keskellä valtamerta. Merellä sovellus käyttää nykyistä sijaintiasi magneettisen leveysasteen ja pimeyden laskentaan. Pilvipeite haetaan yksityisyyttä suojaavasta 0.25°:n paikallisesta sääruudukosta kyseisen pisteen läheltä. Näin voidaan laskea sijaintikohtainen näkyvyyspistemäärä satamien välillä väittämättä, että sääennuste olisi tarkka yksittäisessä pisteessä.

Lataa osoitteesta App Store 4.7
LATAA SOVELLUS Google Play 4.8
QR-koodi AuroraMe-sovelluksen lataamiseen
App Store
QR-koodi AuroraMe-sovelluksen lataamiseen
Google Play
Lataa skannaamalla puhelimella

Vinkki: lataa kaupunkien tietokanta offline-käyttöön ennen lähtöä

Laivojen Wi-Fi-yhteys on usein epäluotettava, ja mobiiliverkon kuuluvuus katoaa syrjäisissä vuonoissa ja avomerellä. Lataa AuroraMen offline-kaupunkitietokanta ennen laivaan nousua, jotta kaupunkien ennusteet, Kp-kynnysarvot ja revontulihälytykset toimivat ilman internetyhteyttäkin. Offline-tietokannan avulla voit etsiä kaupunkeja ja tarkistaa ennusteita ilman verkkoyhteyttä. Lataa se kerran Wi-Fi-yhteyden kautta ennen lähtöä.

Näin valitset itsellesi sopivan risteilyn

Sinulle paras revontuliristeily riippuu siitä, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä, paljonko haluat käyttää rahaa ja mitä muuta haluat matkalta revontulien lisäksi.

Reitti Revontulien todennäköisyys Maisemat Hinta Paras valinta
Norjan rannikko (Hurtigruten/Havila) Suuri Vuonot, kylät, keskiyön aurinko rannikolla Keskitaso Ensimmäiselle revontuliristeilylle lähteville
Islannin kiertomatka Keskisuuri–suuri Vulkaaninen, dramaattinen ja ainutlaatuinen Keskitaso Maisemien ja revontulien yhdistelmää etsiville
Nordkapp-risteily Suuri Vuonot, jyrkänteet ja Finnmarkin ylänkö Keskitaso Syvällinen arktinen kokemus suurista satamista käsin
Huippuvuorten retkikunta Erittäin suuri Jäätiköt, ahtojää ja napaseudun eläimet Korkea Maksimaalinen revontulikokemus ja napaseudun erämaa

Matkailijoille, jotka eivät ole aiemmin tehneet revontulimatkaa, Norjan rannikkoreitti Hurtigrutenilla tai Havilalla on edelleen järkevin aloitusvaihtoehto. Reitti on parhaiten dokumentoitu, aluksilla on kattavat puitteet revontulien tarkkailuun, se käy maailman tunnetuimmissa revontulisatamissa ja tarjoaa monipuoliseen kokemukseen nähden kohtuuhintaisen matkan.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Onko risteily hyvä tapa nähdä revontulia?

Kyllä, erityisesti matkailijoille, jotka yhdistävät revontulet laajempaan Skandinavian- tai arktiseen matkaan. Liikkuvuudesta on todellista hyötyä: voit vaihtaa paikkaa selkeän taivaan mukaan, ja merellä ei ole lainkaan valosaastetta. Jos tavoitteena on nähdä revontulia mahdollisimman usein, majoittuminen Abiskossa tai Yellowknifessä antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ajoitukseen. Jos haluat yhdistää revontulet poikkeuksellisiin maisemiin, useisiin matkakohteisiin ja risteilymatkailuun, risteily on erinomainen valinta.

Mikä revontuliristeilyreitti on paras?

Norjan rannikkoreitti (Bergenistä Kirkkoniemeen, Hurtigrutenilla tai Havilalla) on vakiintunein ja helpoimmin saavutettava revontuliristeily. Se kattaa 12 yön aikana Tromssan, Altan, Narvikin, Lofootit ja useita muita revontulille otollisia satamia. Huippuvuorten retkikuntaristeilyillä revontulien todennäköisyys on kaikista reiteistä suurin, mutta ne ovat kalliita. Islannin kiertomatkoilla yhdistyvät vaikuttavimmat vulkaaniset maisemat ja hyvät mahdollisuudet nähdä revontulia.

Mitkä kuukaudet sopivat parhaiten revontuliristeilylle?

Lokakuusta helmikuuhun. Lokakuussa päiväntasaus vaikuttaa geomagneettiseen aktiivisuuteen ja kannella on siedettävä lämpötila. Helmikuu on suosituin kuukausi: yöt ovat pitkiä ja pimeitä, mutta pakkanen alkaa lauhtua. Marraskuusta tammikuuhun on pimeintä ja revontulia esiintyy usein, mutta avoimilla kansilla on erittäin kylmä ja tarvitaan retkikuntatason vaatetus.

Voiko risteilyalukselta kuvata revontulia?

Kyllä, kunhan mukautat kuvaustekniikkaa. Käytä lyhyitä valotusaikoja (1-4 sekuntia) ja suurta ISO-arvoa (3200-6400), jotta liikkeestä johtuva epäterävyys jää vähäiseksi. Tue kamera laivan kaidetta vasten sen sijaan, että käyttäisit vapaasti seisovaa jalustaa. Etsi kannen pimein kohta, jossa laivan valot eivät häiritse. Kuvaa aina avoimelta kannelta, älä koskaan näköalasalongin ikkunoiden läpi. Laajakulmaobjektiivi (14-24mm) ja f/2.8:n tai sitä suurempi aukko ovat välttämättömiä.

Miten AuroraMe toimii risteilyllä?

Tallenna kaikki suunnitellut satamakaupungit AuroraMeen ennen laivaan nousua. Tarkista 72 tunnin ennusteesta, missä satamissa revontuli- ja pilvisyysennuste on paras lähestyessäsi niitä. Merellä sovellus tekee ennusteen nykyisen GPS-sijaintisi perusteella. Lataa offline-kaupunkitietokanta ennen lähtöä, jotta hälytykset toimivat, vaikka laivan Wi-Fi-yhteys olisi rajallinen.

Lähteet

QR-koodi AuroraMe-sovelluksen lataamiseen
App Store
QR-koodi AuroraMe-sovelluksen lataamiseen
Google Play
Skannaa ladataksesi AuroraMe — Ilmaiset revontulihälytykset App Store 4.7/5 · Google Play 4.8/5
Lataa App Store 4.7
HANKI HETI Google Play 4.8
QR-koodi AuroraMe-sovelluksen lataamiseen
App Store
QR-koodi AuroraMe-sovelluksen lataamiseen
Google Play
Skannaa puhelimella ladataksesi