Revontulet Lapissa, Suomessa: Rovaniemi ja Inari
Missä nähdä revontulia Suomen Lapissa? Tutustu Rovaniemeen, Ivaloon, Saariselkään, Inariin ja Utsjokeen sekä Kp-kynnyksiin, vuodenaikaan ja pilvisyyteen.
Kun väkijoukot suuntaavat Norjan rannikolle ja Islantiin, Suomen Lappi tarjoaa hiljaisesti jotakin, mitä näissä paikoissa ei ole: mannerilmaston, jossa on revontulikauden aikana huomattavasti enemmän selkeitä öitä. Utsjoella revontulia näkyy yli 200 yönä vuodessa jo Kp 1 -tasolla. Havaintotiheys vastaa Tromssaa, mutta pilvien takia menetettyjä iltoja on vähemmän. Tässä oppaassa käsitellään paikkoja, kuukausia ja käytännön yksityiskohtia Suomen-reissua varten vuonna 2026.
Miksi Suomen Lappi on Euroopan paras revontulikohde
Yleisin revontulien metsästäjien tekemä virhe on valita kohde pelkän maantieteellisen leveysasteen perusteella. Suomen todellinen etu liittyy säähän. Manner-Suomen Lappia suojaa Atlantin säältä Skandinavian vuoristo, ja alue sijaitsee kaukana kosteutta tuottavista Jäämeren rannikoista. Tämän ansiosta siellä on kuiva ja vakaa mannerilmasto, joka pitää taivaan selkeänä huomattavasti useammin kuin rannikon kilpailukohteissa.
Tromssan revontulimatkojen järjestäjien arvion mukaan pilvisyys aiheuttaa noin 70% epäonnistuneista havainnoista silloinkin, kun geomagneettinen aktiivisuus on suurta. Suomen Lapin sisämaan tunturialueella Saariselän ja Utsjoen lähistöllä selkeän taivaan todennäköisyys revontulikaudella on 10–15 prosenttiyksikköä suurempi. Viikon matkalla tämä tarkoittaa yhtä tai kahta ylimääräistä selkeää yötä, mikä yleensä ratkaisee, näetkö mitään.
Suomen Lapilla on myös maantieteellinen etu: pohjoista horisonttia eivät peitä vuoret. Tasaiset tunturimaisemat ja jäätyneet järvet tarjoavat näkymät koko 360 asteen taivaalle. Näin voit nähdä matalalla horisontissa näkyvien revontulikaarien kehittyvän koko taivaan kattaviksi verhoiksi geomagneettisen aktiivisuuden kasvaessa. Ilmatieteen laitos (FMI) on käyttänyt revontulikameroita ja magnetometrejä eri puolilla Lappia 1990-luvulta lähtien, joten alue on yksi maailman tieteellisesti tarkimmin seuratuista revontulialueista.
Suomen Lapin parhaat havaintopaikat
Suomen Lappi kattaa noin 100 000 km² suurelta osin tietöntä erämaata. Revontulien katseluolot paranevat sitä mukaa kuin matkustat pohjoisemmaksi, mutta sopiva kohde riippuu myös budjetistasi, kulkuneuvostasi ja siitä, kuinka erämaiseen paikkaan haluat. Tässä ovat parhaat kohteet järjestettyinä helpoimmin saavutettavasta syrjäisimpään.
Rovaniemi: portti napapiirille
Magneettinen leveysaste: ~63°N | Min. Kp: 2 | Revontuliöitä/kausi: 130+ | Parhaat kuukaudet: lokakuu–maaliskuu
Rovaniemi on Suomen Lapin pääkaupunki ja Suomen suosituin revontulikohde. Se sijaitsee täsmälleen napapiirillä 66.5°N:n maantieteellisellä leveysasteella, ja siellä on alueen paras matkailuinfrastruktuuri: lasi-iglukohteita, erämaamajoituksia, opastettuja revontuliretkiä ja suoria lentoja Helsingistä, Lontoosta, Frankfurtista ja Amsterdamista.
Magneettisella leveysasteella ~63°N Rovaniemellä tarvitaan Kp 3, jotta revontulet näkyisivät pohjoisella horisontilla. Kp 4–5 -tapahtumat tuottavat näyttäviä revontulia suoraan yläpuolella. Vain 3 km:n päässä kaupungin keskustasta sijaitseva Ounasvaaran hiihtokeskus tarjoaa korkean, pimeätaivaisen paikan kaupungin valosaasteen yläpuolella. Jäätyneet Kemijoen ja Ounasjoen pinnat tarjoavat tasaisia, peilimäisiä pintoja revontulien heijastuskuvaukseen.
Rovaniemi markkinoi itseään myös joulupukin kotikaupunkina, ja lentoaseman yhteydessä sijaitseva Joulupukin Pajakylä yhdistää joulumatkailun revontulimajoitukseen. Arctic TreeHouse Hotelin kaltaiset lasi-iglukohteet vievät sinut suoraan taivaan alle muutamassa minuutissa laskeutumisesta.
Katso Rovaniemen reaaliaikainen revontuliennuste
Ivalo: ensimmäinen pimeän taivaan kaupunki napapiirin pohjoispuolella
Magneettinen leveysaste: ~64.5°N | Min. Kp: 1–2 | Parhaat kuukaudet: lokakuu–maaliskuu
Ivalo sijaitsee 68 km Saariselältä pohjoiseen, ja se on Suomen pohjoisin kaupunki, jossa on kaupallinen lentoasema. Noin 68.7°N:n maantieteellisellä leveysasteella se sijaitsee syvällä Suomen Lapin parhaalla revontulialueella. Ympäröivä metsä ja avoimet tunturimaisemat tarjoavat luonnostaan pimeän taivaan olosuhteet muutaman minuutin päässä keskustasta.
Ivalon lentoasemalle saapuu revontulikaudella suoria tilauslentoja useista Euroopan kaupungeista, mikä tekee siitä kätevän saapumispaikan Inariin tai Utsjoelle pohjoisemmaksi matkaaville. Ivalojärven ympäristö ja Ivalojoen laakso tarjoavat erinomaisia etualoja revontulikuvaukseen. Selkeinä öinä jäätyneiltä pinnoilta voi nähdä boreaalisen metsän heijastuksia.
Katso Ivalon reaaliaikainen revontuliennuste
Saariselkä: Suomen Lapin pimein taivas
Magneettinen leveysaste: ~64°N | Min. Kp: 1 | Revontuliöitä/kausi: 150+ | Parhaat kuukaudet: lokakuu–maaliskuu
Saariselkä on pieni tunturikeskus 68.4°N:n maantieteellisellä leveysasteella. Siellä ei käytännössä ole lainkaan valosaastetta, ja avoin maisema on revontulien metsästäjien suosiossa lähes enemmän kuin mikään muu paikka Suomessa. Lähellä sijaitseva Kakslauttanen Arctic Resort tunnetaan maailmalla lasi-igluistaan ja hirsimökeistään: hieman pakkasen yläpuolelle lämmitetyistä lämpöigluista voi katsella revontulia sängystä.
Saariselän ympärillä oleva avoin tunturiylänkö tarjoaa esteettömät näkymät taivaalle 360 astetta. Öinä, jolloin Kp on 2, revontulet näkyvät pysyvänä kaarena koko pohjoisella horisontilla. Voimakkaammat tapahtumat (Kp 3–4) saavat aikaan vihreitä verhoja, jotka aaltoilevat yläpuolella horisontista horisonttiin. Koska näillä korkeuksilla ei ole puita, revontulet heijastuvat lumipeitteisistä tuntureista – tällaista näkymää ei löydy muualta Suomesta.
Katso Saariselän reaaliaikainen revontuliennuste
Inari: syrjäinen saamelainen revontulikulttuuri
Magneettinen leveysaste: ~65°N | Min. Kp: 1 | Revontuliöitä/kausi: 165+ | Parhaat kuukaudet: lokakuu–maaliskuu
Inarin kylä sijaitsee 320 km Rovaniemeltä pohjoiseen, 68.9°N:n leveysasteella. Inarijärvi on yksi Suomen suurimmista järvistä: sen pinta-ala on 1 040 km², ja se jäätyy talvella kokonaan. Näin syntyy laaja, tasainen heijastava pinta revontulien kuvaamiseen, jollaista ei ole muualla Skandinaviassa. Järven jäällä voi myös kalastaa, ja samalla retkestä tulee revontulien katselupaikka kaukana kaikista valonlähteistä.
Inarin Siida-museo on Suomen saamelaiskulttuurin kansallismuseo. Saamelaiset ovat alueen alkuperäiskansa, joka on elänyt täällä yli 10 000 vuotta ja jonka kielissä on yli tusina sanaa erilaisille lumityypeille. Revontulien ja saamelaiskulttuurin yhdistelmä erottaa Inarin muista kohteista. Useat saamelaisten omistamat erämaaleirit järjestävät revontulielämyksiä jäätyneellä järvellä.
Katso Inarin reaaliaikainen revontuliennuste
Sodankylä: geomagneettisen tutkimuksen keskus
Magneettinen leveysaste: ~63.5°N | Min. Kp: 1–2 | Parhaat kuukaudet: lokakuu–maaliskuu
Sodankylässä sijaitsee Sodankylän geofysikaalinen observatorio, joka on yksi maailman vanhimmista yhtäjaksoisesti toimineista revontulien tutkimusasemista (perustettu 1913). Sen magnetometrit ja koko taivaan kamerat seuraavat revontulien aktiivisuutta reaaliajassa, ja tiedot välittyvät Ilmatieteen laitoksen revontuliennustepalveluun. Revontulia katsomaan saapuvat voivat tarkistaa paikalliset olosuhteet observatorion tiedoista ja hyödyntää samalla AuroraMen 5 tekijän ennustetta.
Kaupunki sijaitsee 130 km Rovaniemeltä pohjoiseen, ja sitä ympäröivät boreaalinen metsä, jäätyneet joet ja avoimet tunturit. Poronhoito on tärkeä paikallinen elinkeino, ja Sodankylästä lähtevillä porosafareilla yhdistyvät rekiajelu ja revontulien katselu avoimella tundralla.
Katso Sodankylän reaaliaikainen revontuliennuste
Utsjoki: Suomen revontulipääkaupunki
Magneettinen leveysaste: ~66°N | Min. Kp: 1 | Revontuliöitä/kausi: 200+ | Parhaat kuukaudet: syyskuu–huhtikuu
Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta, joka rajautuu Norjaan 69.9°N:n maantieteellisellä leveysasteella. Magneettisella leveysasteella ~66°N se sijaitsee revontuliovaalin eli revontuliaktiivisuuden huippualueen sisällä, ja revontulia näkyy yli 200 yönä vuodessa. Jopa Kp 1 -tapahtumat, heikoin havaittavissa oleva geomagneettinen aktiivisuus, tuottavat näkyviä revontulia suoraan yläpuolelle.
Utsjoki on aidosti syrjäinen paikka: Ivalosta sinne ajaa 2.5 tuntia yhtä ainoaa valtatietä pitkin. Siellä revontulia näkyy useammin kuin missään muualla Suomessa. Teno (Tana) -joki muodostaa Norjan rajan ja jäätyy talvella kokonaan, jolloin siitä tulee luonnollinen pimeän taivaan käytävä. Kylän pohjoispuolella sijaitsevalla avoimella tunturiylängöllä ei ole lainkaan valosaastetta, ja sieltä näkee horisontista horisonttiin. Jos olet valmis ajamaan näin pitkälle, tämä on oikea paikka.
Milloin kannattaa matkustaa: Suomen revontulikalenteri
Revontulien näkeminen Suomessa edellyttää kahta samanaikaista ehtoa: geomagneettista aktiivisuutta (mitattuna Kp-indeksillä) ja pimeyttä. Revontulikausi kestää elokuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin, mutta eri kuukausien olosuhteet vaihtelevat huomattavasti.
| Kuukausi | Pimeät tunnit (Rovaniemi) | Revontuliaktiivisuus | Pilvisyyden riski | Lämpötila |
|---|---|---|---|---|
| Syyskuu | ~10 tuntia | Voimakas (päiväntasaus) | Vähäinen–kohtalainen | +5 to -5°C |
| Lokakuu | ~13 tuntia | Voimakas (päiväntasauksen jälkeen) | Kohtalainen | -2 to -10°C |
| Marraskuu | ~17 tuntia | Kohtalainen | Kohtalainen–suuri | -10 to -20°C |
| Joulukuu | ~20–22 tuntia | Kohtalainen | Kohtalainen | -15 to -25°C |
| Tammikuu | ~18–20 tuntia | Kohtalainen | Vähäinen–kohtalainen | -15 to -30°C |
| Helmikuu | ~14 tuntia | Kohtalainen–voimakas | Vähäinen | -12 to -25°C |
| Maaliskuu | ~11 tuntia | Voimakas (päiväntasaus) | Vähäinen | -5 to -18°C |
Päiväntasauksen etu: syyskuu ja maaliskuu
Kevään ja syksyn päiväntasaukset (noin March 20 ja September 22) lisäävät geomagneettisten myrskyjen esiintymistiheyttä tilastollisesti mitattavalla tavalla. Russell–McPherron-ilmiö johtuu siitä, että Maan magneettikenttä asettuu päiväntasausten aikaan samansuuntaiseksi aurinkotuulen kanssa, ja se lisää myrskyjen esiintymistiheyttä noin 20–30% verrattuna kesä- ja talvipäivänseisauksiin. Revontulien metsästäjille tämä tekee syyskuusta ja maaliskuusta kuukausia, jolloin todennäköisyys on kokonaisuutena suurin: pimeää on riittävästi, myrskyjä esiintyy enemmän ja sää yleensä paranee.
Joulukuu ja tammikuu: pisimmät pimeät jaksot, vähemmän geomagneettisia myrskyjä
Joulukuu ja tammikuu tarjoavat eniten pimeyttä yötä kohden – Utsjoella jopa 22 tuntia kaamoksen aikana (noin November 25–January 17). Tilastollisesti päivänseisausaikaan esiintyy kuitenkin vähemmän geomagneettisia myrskyjä kuin päiväntasauskuukausina. Kun tähän yhdistyy matkailusesongin huippu, jolloin lasi-iglumajoitus on kallista ja sitä on vaikea varata, joulukuu ja tammikuu sopivat parhaiten matkailijoille, joiden päätavoitteena on kokea kaamos eikä maksimoida revontulien näkemisen todennäköisyyttä.
Helmikuu ja maaliskuu: paras ajankohta
Helmikuu ja maaliskuu tarjoavat useimmille kävijöille parhaan kokonaisratkaisun: pitkät pimeät yöt (10–14 tuntia), päiväntasauksen lähestyessä yleistyvät geomagneettiset myrskyt ja kauden kirkkaimpia taivaita korkeapaineisten talvisääjärjestelmien vallitessa. Lämpötilat ovat edelleen äärimmäisiä (-15 to -25°C on tavallista), mutta valoisaan aikaan voi revontulien katselun lisäksi osallistua moottorikelkkasafareille, hiihtää maastossa ja ajaa pororeellä.
Suomen eri kohteiden Kp-vaatimukset
Kp-indeksi mittaa maailmanlaajuista geomagneettista aktiivisuutta asteikolla 0–9. Tarvittava Kp-arvo riippuu magneettisesta leveysasteestasi: mitä pohjoisemmaksi matkustat Suomen Lapissa, sitä heikompi myrsky riittää.
| Sijainti | Maantieteellinen lev. | Magneettinen lev. | Min. Kp revontulille | Kp kirkkaisiin revontuliin |
|---|---|---|---|---|
| Utsjoki | 69.9°N | ~66°N | Kp 1 | Kp 2–3 |
| Inari | 68.9°N | ~65°N | Kp 1 | Kp 2–3 |
| Saariselkä | 68.4°N | ~64°N | Kp 2 | Kp 4 |
| Ivalo | 68.7°N | ~64.5°N | Kp 1–2 | Kp 3 |
| Sodankylä | 67.4°N | ~63.5°N | Kp 1–2 | Kp 3–4 |
| Rovaniemi | 66.5°N | ~63°N | Kp 3 | Kp 4–5 |
Nykyisen aurinkomaksimin aikana (2025–2026) Kp 2–3 -tapahtumia esiintyy useita kertoja kuukaudessa koko revontulikauden ajan. Utsjoelle, Inariin tai Saariselälle matkustaville tämä merkitsee tilastollisesti erinomaisia mahdollisuuksia jokaisena selkeänä yönä. Rovaniemellä Kp 2 -tapahtumat ovat niin yleisiä, että useimmilla viikon matkoilla on vähintään kaksi tai kolme sopivaa yötä.
AuroraMen 5 tekijän ennuste huomioi tarkan magneettisen leveysasteesi ja yhdistää siihen pilvisyyden, kuun vaiheen, pimeän ajan sekä reaaliaikaiset Kp-tiedot. Näin saat kullekin suomalaiselle kaupungille räätälöidyn näkyvyysarvion, etkä vain raakaa Kp-lukua, jota sinun pitäisi itse tulkita. Lue lisää näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta oppaastamme: Kp-indeksi selitettynä opas.
Revontulimatkailu Suomen Lapissa
Suomen Lappiin on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana kehittynyt yksi maailman edistyneimmistä revontulimatkailun ekosysteemeistä. Revontulien katselun lisäksi monenlaiset aktiviteetit tekevät Lapin-reissusta ainutlaatuisen myös pilvisinä öinä.
Lasi-iglut ja revontulimökit
Lasi-iglukonsepti keksittiin Suomessa, ja maa on edelleen maailman johtava revontulimajoituksen tarjoaja. Saariselän lähellä sijaitsevassa Kakslauttanen Arctic Resortissa on yli 60 lämpöeristettyä lasi-iglua ja lasikattoista hirsimökkiä, joiden sisälämpötila on +5°C revontulien loimutessa taivaalla. Vastaavia kohteita toimii Rovaniemen lähellä (Arctic TreeHouse Hotel, Apukka Resort) ja Inarissa (Wilderness Hotel Muotka). Varaa majoitus 6–12 kuukautta etukäteen joulukuulle–helmikuulle; maaliskuu on hieman helpompi varata lyhyemmälläkin varoitusajalla.
Poro- ja huskysafarit
Poronhoitoa on harjoitettu Suomen Lapissa vuosisatojen ajan. Opastetut pororekiajelut lähtevät pimeän laskeuduttua kaikkien suurten revontulikohteiden lähellä sijaitsevilta tiloilta ja vievät vierailijat avoimeen erämaahan valosaasteen ulottumattomiin. Yhtä suosittuja ovat huskysafarit, joilla koiravaljakko kulkee lumisen metsän halki 25–35 km/h:n vauhtia ja vie sinut täydelliseen pimeyteen kauas kaikista asutuksista. Molemmat aktiviteetit sopivat hyvin yhteen revontulien katselun kanssa, sillä ne pitävät sinut ulkona ja liikkeessä, mikä on tärkeää -20°C:n lämpötiloissa.
Yhdistä Joulupukin Pajakylä -vierailuun
Napapiirin lentoasemalla sijaitsevasta Rovaniemen Joulupukin Pajakylästä on tullut maailmankuulu kohde. Useimmat Rovaniemen lasi-iglukohteet sijaitsevat enintään 5 km:n päässä kylästä, joten perheet voivat yhdistää joulumatkailun aitoon revontulien katseluun. Joulukuun kaamosaikaan vierailevat alle 12-vuotiaat lapset saavat kokea jotakin ainutlaatuista: he tapaavat joulupukin aidossa arktisessa maisemassa ja heillä on samalla realistinen mahdollisuus nähdä revontulia iglusta saman yön aikana.
Pilkkiminen ja järviaktiviteetit
Jäätyneet järvet hallitsevat Suomen Lapin maisemaa joulukuusta huhtikuuhun. Pilkkiminen, jossa ahvenen, kuhan ja taimenen pyyntiä varten kairataan 60–80 cm:n jään läpi, tarjoaa samalla hyvän alustan revontulien katseluun. Inarijärven tai Lokan tekojärven avoimelta jäältä voi katsella revontulia parhaimmillaan, sillä puut eivät peitä matalalla horisontissa näkyviä revontulia ja jään heijastukset voimistavat vihreää ja violettia valoa.
Ilmatieteen laitoksen revontulipalvelu
Ilmatieteen laitos (FMI) ylläpitää Lapissa koko taivaan revontulikameroiden verkostoa, joka lähettää suoraa kuvaa Sodankylän, Muonion, Kilpisjärven ja Utsjoen asemilta. FMI julkaisee 15 minuutin välein päivitettäviä revontuliennusteita, ja sen avaruussäätiedotteissa annetaan geomagneettisten myrskyjen varoituksia 1–3 päivää etukäteen. Yhdistämällä FMI:n kameroiden tiedot AuroraMen paikalliseen 5 tekijän ennusteeseen saat kattavimman reaaliaikaisen tilannekuvan mistä tahansa Suomen kohteesta.
Revontulien valokuvaaminen Suomen Lapissa
Suomen Lappi tarjoaa kuvausolosuhteet, jotka vetävät vertoja kaikille maailman revontulikohteille. Avoimet tunturimaisemat, jäätyneet järvet ja lumikuormaa kantavat metsät tarjoavat etualavaihtoehtoja, joita ei löydy vuoristoisesta Skandinaviasta tai kallioisesta Islannista.
Jäätyneet järvet etualana
Kun revontulet ovat riittävän voimakkaita (Kp 3+) eikä tuuli tai lumi häiritse järven pintaa, jäätynyt järvi toimii täydellisenä luonnonpeilinä. Inarijärvi ja Sodankylän pohjoispuolella sijaitseva Lokan tekojärvi ovat parhaita paikkoja tämän ilmiön kuvaamiseen. Asetu jäälle niin, että pohjoinen horisontti on edessäsi, aseta kamerasi valotusajaksi 10–15 sekuntia, aukoksi f/2.8 tai sitä suurempi ja ISO-arvoksi 1600–3200. Heijastus kaksinkertaistaa jokaisen revontulikuvan visuaalisen vaikutelman.
Lumikuormaa kantava boreaalinen metsä
Suomen metsissä on runsaasti lunta tammi- ja helmikuussa, jolloin syntyy ikoninen lumimetsämaisema (lumimetsä). Revontulet lumipeitteisten kuusten rivistön yllä luovat sommitelman, jota ei löydy muualta maailmasta. Rovaniemen ja Sodankylän lähellä olevat metsät soveltuvat tähän erityisen hyvin, sillä puuryhmien välissä olevilta avoimilta aukeilta näkyy osa taivaasta ja etualalla erottuvat vaikuttavat metsän siluetit.
Lasi-iglu ulkoa kuvattuna
Valaistun lasi-iglun yllä loimuavat revontulet ovat yksi sosiaalisessa mediassa eniten pyydetyistä kuvista, ja Suomen Lappi on ainoa paikka, jossa sen voi saada luotettavasti onnistumaan. Iglun sisältä kajastava lämmin oranssi valo muodostaa vastakohdan yläpuolella loimuaville vihreille ja violetille revontulille. Käytä laajakulmaobjektiivia (14–24mm) ja sijoita iglu kuvan alimpaan kolmannekseen niin, että revontulet täyttävät taivaan sen yläpuolella.
Kameran asetukset Suomen talvessa
Kylmyys vaikuttaa merkittävästi kameran akkuihin. -20°C:n pakkasessa tavallisten litiumakkujen kapasiteetti laskee 50–60%. Pidä aina mukanasi vara-akkuja lämpimänä takin sisätaskussa ja siirrä kamera hitaasti sisälle kylmästä, jotta objektiivin linssiin ei tiivisty kosteutta. Vaihda manuaalitarkennukseen ja tarkenna ennen kuvaamisen aloittamista otsalampun avulla johonkin kaukana olevaan kohteeseen; automaattitarkennus ei toimi lähes täydellisessä pimeydessä.
Lue kattava revontulikuvausoppaamme, jossa on yksityiskohtaiset kameran asetukset, kolmijalan käyttö ja jälkikäsittelyvinkit: revontulien valokuvausopas.
AuroraMen käyttö Suomen Lapissa
NOAA:n avaruussään tarkistaminen tunneittain, Kp-kaavioiden lukeminen ja pilvisyyden arvaaminen erillisestä sääsovelluksesta on tapa, jolla revontulien metsästäjät ovat vuosikymmenten ajan jääneet paitsi näytöksistä. AuroraMe yhdistää kaikki viisi revontulien näkyvyyteen vaikuttavaa tekijää yhdeksi reaaliaikaiseksi arvioksi, joka päivittyy 15 minuutin välein.
- Kp-indeksin integrointi: Reaaliaikaiset NOAA-tiedot ja USAF-ennusteet, jotka päivittyvät 15 minuutin välein läpi yön.
- Pilvisyyskerros: Satelliittitietoihin perustuva pilvisyys omalle tallennetulle suomalaiselle kaupungillesi, ei 50 km:n päässä sijaitsevalle lähimmälle sääasemalle.
- Kuunvaiheen laskenta: Kirkkausvaikutus huomioidaan automaattisesti. Täysikuu peittää Kp 1–2 -revontulet kokonaan, ja AuroraMe huomioi sen sen sijaan, että lähettäisi sinut ulos kuunvaloon.
- Pimeän ajan ikkuna: Suomen monimutkainen astronomisen hämärän aikataulu (etenkin lokakuun loputon hämärä) lasketaan tarkasti kullekin paikkakunnalle.
- Magneettisen leveysasteen malli: Sovelluksessa käytetään omaa Kp-kynnystäsi. Utsjoen Kp 1 ja Rovaniemen Kp 3 antavat samalle geomagneettiselle tapahtumalle hyvin erilaiset arviot.
Ennakoivat hälytykset varoittavat 30–60 minuuttia ennen revontulien näkymistä. Ennuste perustuu NOAA:n DSCOVR-satelliitin mittauksiin aurinkotuulesta, joka on noin 1.5 miljoonan km:n päässä ja saapuu 45–90 minuutin kuluttua. Tämä ratkaisee sen, joudutko ryntäämään ulos 60 sekunnissa vai ehditkö asettua pimeän järven rantaan 15 minuuttia ennen huippua.
Käytännön tietoa Suomen Lapista
Saapuminen
Rovaniemen lentoasemalle on revontulikaudella (marraskuu–maaliskuu) suoria kansainvälisiä lentoja Lontoosta, Amsterdamista, Frankfurtista, Pariisista ja useista muista Euroopan kaupungeista. Ivalon lentoasemalle saapuu tilauslentoja useista Euroopan liikenteen solmukohdista. Helsinki-Vantaan lentoasemalta on useita päivittäisiä lentoja Rovaniemelle, Ivaloon ja Kittilään. Inariin ja Utsjoelle matkustetaan tavallisesti lentämällä Ivaloon ja vuokraamalla auto.
Liikkuminen
Auton vuokraaminen on välttämätöntä Suomen Lapissa tosissaan revontulia etsiville. Julkisia bussiyhteyksiä kulkee pohjoisen pääväylän varrella, mutta pilviä pakoon lähteminen edellyttää liikkeelle lähtöä sään mukaan, mihin bussien aikataulut eivät taivu. Talviajo Suomen Lapissa edellyttää talvirenkaita (lain mukaan pakolliset lokakuusta maaliskuuhun) ja kokemusta jäisillä teillä ajamisesta. Vuokraamot asentavat kaikkiin autoihin automaattisesti talvirenkaat tänä aikana.
Pukeutuminen
Tammikuun lämpötila Suomen Lapissa laskee usein -25 to -35°C:een tuulen vaikutus huomioiden. Revontulia ulkona odotellessa liian vähissä vaatteissa olo on aidosti vaarallista. Suomalainen pukeutumisjärjestelmä: kosteutta siirtävä villainen aluskerros, lämmittävä välikerros ja tuulen- ja vedenpitävä uloin kerros, jonka käyttölämpötila on -40°C. Jalkoihin kosteussulkusukkien päälle villasukat ja vuoratut saappaat, jotka on luokiteltu vähintään -40°C:een. Käsiin alushansikkaat suurten rukkasten alle; rukkaset voi riisua hetkeksi kameran käyttämistä varten. Kasvoille balaklava ja nenän päälle vedetty kauluri.
Valuutta ja kieli
Suomessa käytetään euroa. Matkailupalveluissa Lapissa puhutaan yleisesti englantia. Suomen kansalliskieli on suomi; pohjoisimmissa kunnissa puhutaan saamen kieliä (pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea). Korttimaksaminen käy kaikkialla, ja käteistä tarvitaan harvoin.
Usein kysytyt kysymykset
Missä Suomessa näkee parhaiten revontulia?
Suomen pohjoisin kunta Utsjoki tarjoaa maan eniten revontulia: niitä näkyy yli 200 yönä vuodessa jo Kp 1 -tasolla. Saariselkä ja Inari ovat lähes yhtä hyviä, ja niihin on helpompi lentää. Napapiirillä sijaitseva Rovaniemi on helpoimmin saavutettava vaihtoehto, jossa on paras matkailuinfrastruktuuri. Luotettaviin havaintoihin tarvitaan Kp 2.
Mitkä kuukaudet ovat parhaita revontulien näkemiseen Suomessa?
Revontulikausi Suomessa kestää elokuun lopusta huhtikuun puoliväliin. Parhaat näkyvyysjaksot ovat syys–lokakuussa ja helmi–maaliskuussa, jolloin päiväntasausilmiö lisää geomagneettisten myrskyjen esiintymistiheyttä noin 20–30%. Joulukuussa ja tammikuussa pimeät jaksot ovat pisimmillään, mutta tilastollisesti myrskyjä esiintyy vähemmän kuin päiväntasauskuukausina.
Millainen Kp-taso tarvitaan revontulien näkemiseen Rovaniemellä?
Rovaniemi sijaitsee noin 63°:n magneettisella leveysasteella. Luotettaviin revontulihavaintoihin tarvitaan vähintään Kp 3. Kirkkaisiin, suoraan yläpuolella näkyviin revontuliin tarvitaan Kp 4–5. Nykyisen aurinkomaksimin aikana (2025–2026) Kp 2–3 -tapahtumia esiintyy useita kertoja kuukaudessa.
Miksi Suomessa on enemmän selkeitä revontuliöitä kuin Norjassa?
Suomen Lappi sijaitsee kaukana Atlantin valtamerestä ja Jäämeren rannikosta sisämaassa, minkä ansiosta sen ilmasto on kuiva ja mantereinen. Norjan rannikkoa koettelevat usein kosteutta sisältävät sääjärjestelmät, jotka aiheuttavat pilvisyyttä. Pohjois-Lapissa taivas on revontulikaudella keskimäärin selkeä noin 45–55% ajasta, kun taas rannikon Tromssassa osuus on 35–40%. Tämä on merkittävä etu viikon matkalla.
Voiko Suomessa nähdä revontulia lasi-iglun sisältä?
Kyllä. Lasi-iglumajoitus kehitettiin ratkaisemaan Suomen talvisten revontuliretkien keskeinen ongelma: miten pysyä lämpimänä ja katsella samalla taivasta. Saariselän lähellä sijaitsevan Kakslauttasen kaltaiset lomakohteet lämmittävät lasi-iglut +5°C:een, joten vieraat voivat katsella revontulia menemättä ulos. Joulukuun ja helmikuun välisille sesonkiajoille majoitus on varattava 6–12 kuukautta etukäteen.
Lähteet
- Visit Finland — revontulet — virallinen opas revontulien katseluun Suomen Lapissa
- NOAA SWPC — planeettojen välinen K-indeksi — geomagneettisen aktiivisuuden reaaliaikaiset tiedot
- Ilmatieteen laitos — revontulet — revontulien paikallinen seuranta Suomessa